SYKSYN PARHAAT KIRPPISLÖYDÖT

Tuesday 29. October 2019 / by nadjastrange

Mun piti viikonloppuna ottaa asukuvat näistä kirppislöydöistäni, mutta aurinko ei tuntunut missään vaiheessa edes nousevan ja räntää satoi poikittain. Kotona keinovalossa valokuvaamisen kausi on siis virallisesti startannut!

Oon suosinut kirppiksiä jo ihan blogin alkuajoista asti, ja vanhemmat seuraajat varmasti muistavatkin sen, kun kävin ennen lähes joka viikko jollain kirppiksellä. Nyt kirppistely on huomattavasti vähentynyt, mutta toisaalta siirtynyt enemmän nettikirppistelyn puolelle.

Oon sitä mieltä, että varsinkin kauden trendijutut kannattaa metsästää kirppiksiltä uutena ostamisen sijaan. Tosin silloinkin kannattaa miettiä tarkkaan, että tarvitsetko jotain punaisia käärmeennahkakuosisia housuja oikeasti, vai käytätkö niitä vain kerran pikkujouluissa?

Mutta nyt mennään niihin syksyn ainoisiin parhaisiin kirppislöytöihin:

1. Vegaaniset matalat Dr.Martensit 70€, tori.fi

Mullahan oli matalat Martensit jo aiemmin, ja ne näkyivätkin tässä postauksessa. Noiden kuvien oton lisäksi käytin kenkiä vain kerran. Ne nimittäin repivät mun kantapäät aivan verille – siis mulla ei oo koskaan mitkään kengät olleet niin kivuliaat kuin nuo! Säilytin kenkiä kuitenkin vaatekaapin kätköissä 2 vuotta (!!!) elätellen toiveita siitä, että joskus ne eivät enää satu. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja tänä syksynä myin kengät eteenpäin ihmiselle, jolle ne toivottavasti istuivat jalkaan paremmin.

Mutta en luovuttanut matalien Martensien metsästyksen kanssa. Mä nimittäin kuulin ystävältäni, etteivät nämä vegaaniset versiot matalista jalantappajista ole yhtä kovat ja hankaavat. Ja tottahan se oli! Näiden mun kirppislöytöjen materiaali on huomattavasti aiempia pehmeämpi, ja lisäksi malli on sirompi. Ihanaa etten luovuttanut, koska nää on t ä y d e l l i s e t !

Näistä kirppishinnoistahan voi olla montaa mieltä, sillä monen periaate kirppistellessä on se, että löytö on löytö vain, jos se on tosi edullinen. Mäkin oon tavallaan samaa mieltä, mutta varsinkin laatua etsiessä uudenveroisen tuotteen hinta tuskin laskee ihan pariin euroon.

2. Musta syystakki 9€ (+ postikulut 4€), Zadaa

Kengät ja takit on mun heikkous! Mun arkityyli koostuu erilaisista mustista kaapumaisista mekoista, mutta kengillä ja takeilla saa asuihin helposti vaihtelua. Tämän takin vetoketjuyksityiskohdat on ihanan rouheat ja takki on malliltaan tyylikäs ja aikuinen. Eli aika outo valinta meikälle, mutta välillä voi esittää tyylikästä ja aikuista.


3. Musta hattu 5€ (+ postikulut 4€), Zadaa

Kirppikseltä löytynyt huopahattu on laadukas ja sopii asuun kuin asuun. Mullahan oli jo aiemmin tämän tyylinen hattu, mutta se oli jotain outoa keinokuitua. Myin vanhan hattuni työkaverilleni ja ostin sen tilalle tämän villaisen. Mulla on siis ollut tavoitteena pikkuhiljaa päivittää vaatteideni materiaaleja laadukkaampiin kirppisten avulla. Se onkin jo onnistunut tämän hatun lisäksi mm. pitkän mustan perusneuletakin kanssa, kun akryyli vaihtui villaan.

4. Vansin vyölaukku 18€, Facebook-kirppis Kallio kierrättää

Vyölaukku oli ihan rehellinen heräteostos. Oon jo jonkun aikaa haaveillut jostain musta-valko-ruudullisesta asusteesta, ja salaa jopa niistä ikonisista ruudullisista Vansin slip oneista joita kaikki käytti joskus vuonna 2004. Mutta en ole vielä täysin toipunut teini-iän emo-kaudesta, jolloin mun koko kaveriporukan pukeutuminen oli kuin suoraan The White Stripesin musavideolta. Selvästi toipumisprosessi on jo alkanut, kun vyölaukku ruutuhihnalla näyttää yhtäkkiä ihanalta!

Ootteko te tehneet viime aikoina jotain hyviä löytöjä?


“MITÄ SULLE KUULUU?”

Tuesday 22. October 2019 / by nadjastrange

Tuli vahingossa yli kuukauden postaustauko. Ihan silmänräpäyksessä on aurinkoinen syyskuu muuttunut pimeäksi ja sateiseksi lokakuuksi. Mitään ihmeellistä ei näiden viikkojen aikana ole tapahtunut, mutta oon näköjään kuluttanut vapaa-aikani poissa tietokoneen ääreltä.

Avataan nyt kuitenkin vähän kuulumisia, koska koen sen olevan sopiva tapa hiljaisuuden rikkomiseen ja normisisällön pariin palaamiseen. Heti ensimmäisenä normisisältöjen listalla on syksyn kirppislöytöjen esittely, oon nimittäin tehnyt aivan huikeita löytöjä. Mutta nyt niihin kuulumisiin:

Terveys ja harrastukset

Mulle iski noidannuoli syyskuun alussa. Se oli ensimmäinen selkävaivani ikinä, joten heti ensimmäisenä mietin, että tätäkö vanhuus on? Meneeko seuraavaksi lonkka?

Onneksi pääsin työterveyden kautta fysioterapeutille, joka sai tilannetta paljon parempaan suuntaan. Alkuun selkään sattui niin paljon, etten pystynyt edes kävelemään.

Tämä vastoinkäyminen tuli tosi ikävään aikaan, koska mulla oli roller derby -harrastuksen kanssa tosi hyvä draivi päällä. Kävin ahkerasti treeneissä ja olin asettanut itselleni uuden inspiroivan tavoitteen. Selkävaivojen myötä kuitenkin tuli takapakkia, mutten aio luovuttaa! Oon huomenna menossa treeneihin ja aion ottaa iisisti. Pidetään peukkuja, että tällä kertaa pystyn jo tekemäänkin jotain. Pari viikkoa sitten kokeillessa pelkkä rullaluisteluasento sattui selkään. Mutta kyllä tää tästä!

Työt

Oon ollut jo puoli vuotta uudessa työpaikassa! Aika menee tässäkin suhteessa nopeasti, vaikka samalla tuntuu siltä, että olisin ollut siellä jo ikuisuuden. Uudet ihanat työkaverit ja mielenkiintoiset haasteet kyllä inspiroivat kovasti. Kyllä kannatti vaihtaa työpaikkaa, vaikka se alkuun jännittikin!

Postauksen kuva on muuten otettu muutaman viikon takaiselta työreissulta Porvoosta.

Ihmissuhteet

Viime lauantaina juhlittiin rakkaiden ystävieni häitä, joissa sain kunnian toimia kaasona. Hääjärjestelyt sujuivat ihan yllättävän smoothisti ja itse hääpäivä oli IHANA! Mun hillitty itku meinasi muuttua huutoitkuksi kun hääpari luki toisilleen itse kirjoittamansa valat. Oon tosi kiitollinen siitä, että sain olla näin ihanassa päivässä mukana. Ja samalla oon niin onnellinen siitä, että hääpari on löytänyt toisensa.

Häiden lisäksi on viime viikkojen aikana juhlittu myös toisen ystävän babyshowereita. Yllätys onnistui tosi hyvin, ja vitsi miten ihanaa ylläreiden suunnittelu on!

Koti

Me asutaan vuokralla, mutta ollaan viime aikoina alettu haaveilemaan omistusasunnosta. Ei varmaankaan tulla vielä pitkään aikaan saamaan mitään aikaiseksi tällä saralla, mutta erilaisia asunnonvälityspalveluita on selattu ja täydellisiä asuntoja fiilistelty jo oikein olan takaa. Miksi kaikki ihanimmat maksaa jotain miljardin? Ja miksi rahatilanne sallii korkeintaan siirtolapuutarhamökin oston, vaikka haaveissa on asunto jugend-talossa kantakaupungissa?

Mitä muuta?

Mulle iski viime viikolla ahdistus, josta en oo vieläkään päässyt täysin eroon. Kaikki alkoi siitä, kun Triplaan aukesi useita halpisvaatekauppoja. Kauppoja, joiden tuotteet on valmistettu toinen toistaan huonommista materiaaleista ja kurjemmissa oloissa. Ja sitten ne rytkyt on vielä rahdattu sieltä toiselta puolelta maapalloa tänne Suomeen, jotta joku voi käyttää vaatetta kerran kunnes se nukkaantuu ja heitetään roskiin. Mihin me tarvitaan uusia ostoskeskuksia ja uusia vaatekauppoja? Maailmahan on täynnä vaatteita jo nyt!

Samalla kuitenkin tiedostan olevani itsekin osa tätä ongelmaa – ja tämäkin ahdistaa. Enhän mäkään ole lopettanut shoppailua täysin. Ostinhan mä niihin viime viikonlopun häihinkin Asokselta kaasomekon. Ja haaveilenhan mä uudesta talvitakistakin, vaikka multa löytyy kaapista pari vanhaa lämmintä ja ehjää talvitakkia.

Oon onneksi oppinut asettamaan itselleni rajoja. Päätin elokuussa, että tänä syksynä saan ostaa itselleni uutena vain mekon häihin, sekä uuden talvitakin (koska kolmas talvi putkeen samoissa takeissa kyllästyttää, vaikka se onkin oikeasti tosi huono tekosyy uuden takin ostamiseen). Talvitakkia ei ole vielä löytynyt, ja nyt voisi olla hyvä sauma päättää, etten aio ostaa sellaista ollenkaan – ellei kirppikseltä löydy sitä täydellistä yksilöä. Kirppistelystä en siis aio luopua, vaikka sitäkin on tullut vähennettyä paljon.

Huh, tulipa sekalainen setti kuulumisia. Nyt kun pieni postaustauko on katkaistu, niin palataan myöhemmin asiaan niiden tämän syksyn kirppislöytöjen kanssa.


ONKO SUN LAPSUUSMUISTOT TURVASSA?

Monday 16. September 2019 / by nadjastrange

Kaupallinen yhteistyö: Pelican Self Storage ja Indieplace

Kalliossa on ihana asua. Kulkuyhteydet on loistavat, kaikki palvelut on lähellä ja naapuritkin ovat saman henkisiä. Fun fact: täällä myydään Suomen eniten kauramaitoa väkilukuun nähden. Mutta ei tämä Kallio todellakaan mikään lintukoto ole!

Elokuussa tuli viisi vuotta siitä kun muutettiin tänne. Sinä aikana meidän taloyhtiön varastoon on murtauduttu muistaakseni neljästi, joista kahtena kertana murtauduttiin juuri meidän komeroon. Ensimmäisellä kerralla sieltä vietiin KAIKKI vähänkin arvokas; Aleksin pukuja, lumilautoja, tennismailoja, kalastusvälineitä, luistimia yms. Jäljelle jäi vain kauhea sotku ja kanaverkosta tehtyyn oveen leikattu reikä. Toisella kerralla komeron lukko oli rikottu, mutta varastosta ei oltu viety mitään – eihän siellä ollut enää mitään varastettavaa, kun edelliset varkaat olivat olleet sen verran tehokkaita :D

Kotivakuutus kyllä korvasi menetetyn materian, mutta harmitusta ei pysty yhtä helposti paikkaamaan. Aleksi otti varastomurrot yllättävän rennosti, mutta mulle jäi pitkäksi aikaa turvaton olo. En uskalla mennä yksin käymään meidän varastossa, enkä halua viedä sinne säilytykseen mitään tärkeää.

Meidän 47m2 kaksio on ollut aika koetuksella, kun kämppä on ollut täynnä ties mitä roinaa aina joulukoristeista lapsuusmuistoihin. Myös esimerkiksi talvitakit ovat tähän asti olleet ympäri vuoden meidän minieteisessä. Lisäksi makuuhuoneessa on ollut jo n. kahden vuoden ajan kolme isoa pahvilaatikkoa täynnä mun lempisatukirjoja, rakkaimpia leluja ja muita ihania muistoja. Ne tavarat ovat mulle sen verran tärkeitä, etten ole missään nimessä halunnut viedä niitä varastoon. Eihän mun 6. luokalla tehdyissä vampyyripiirustuksissa mitään varastettavaa olisikaan, mutta en kestä sitä ajatusta että joku tuntematon ihminen kävisi kaikki nämä mulle tärkeät tavarat läpi.

Meillä (no okei myönnetään, että mulla) on ollut jo pitkään haaveissa varaston vuokraaminen. Oon kuitenkin ollut aika huono hoitamaan asiaa, joten tämä blogikampanja Pelican Self Storagen kanssa tuli täydelliseen saumaan. Tosin nyt kun tavarat ovat turvallisesti varastossa ihmettelen miksen tehnyt tätä jo aiemmin.



Varaston vuokrausprosessi toimii niin, että ensin mennään käymään Pelican Self Storagen toimipisteessä tekemässä varaston vuokraussopimus, käydään katsomassa varastotila ja otetaan käytännön vinkit haltuun yhdessä työntekijän kanssa. Myymälästä voi halutessaan ostaa kaiken mahdollisen pakkausmateriaalin jota vain voi tarvita. Löytyy pahvilaatikoiden, teippien ja kuplamuovien lisäksi vaikka mitä suojia huonekaluille ja tauluille.

Kun kaikki tarvittavat pakkausvälineet on haalittu, on aika siirtyä kotiin pakkailemaan. Aika jännästi sitä varastoon kuuluvaa tavaraa ilmestyy jostain koko ajan lisää. Meiltä löytyy esimerkiksi joitain sisustusesineitä joita säästellään, koska “kyllä me vielä joskus asutaan isommassa kämpässä jonne nämäkin taulut ja lamput mahtuvat esille”. Ne ylimääräiset tärkeät tavarat voi viedä varastoon sen sijaan, että niitä yrittää säilöä esim. ikkunalaudalla tai olohuoneen seinää vasten. Näin saa muuten aika monta neliötä kotoa vapautettua!

Pakkaamisen jälkeen on aika viedä tavarat varastolle, ja tätä varten voi lainata ilmaiseksi peräkärrynkin jos sellaista tarvitsee. Varastolla kaikki hoituu nopeasti ja helposti. Ei tarvitse tehdä muuta kun kantaa (tai rullata) tavarat varastoon ja lukita se. Kaikki on nopeaa ja helppoa!

Ja mikä parasta; varastot ovat valoisia, puhtaita ja turvallisia. Enää ei tarvitse stressata mahdollisista kosteusvaurioista, varkaista tai huumepiikeistä varaston lattialla (kyllä, niitäkin löytyi meidän varastosta). Nyt on lapsuusmuistot ja muut ylimääräiset tavarat vihdoin turvassa!