Kaupallinen yhteistyö: Viaplay

Miten voikin olla niin, että ne surkeimmat säät sattuu aina sen oman loman kohdalle? Mulle kävi tänä vuonna juuri niin, mutta lopulta se ei edes haitannut – saipahan hyvällä omallatunnolla makoilla sohvalla ja katsella sarjoja. Tällä viikolla on onneksi ollut jo paremmat säät, ja siksi ollaankin vietetty kaikki mahdollinen aika lähipuistossa.

Viaplay oli mulle kesäloman pelastus, sillä sieltä voi jo valmiiksi ison tarjonnan lisäksi vuokrata uutuusleffoja. Viaplayn appin saa ladattua esimerkiksi puhelimeen, ja tarjolla on myös Offline-toiminto, jolloin leffoja ja sarjoja voi katsella esimerkiksi mökillä, junassa, lentokoneessa, missä vaan.

Mulle käy monesti niin, että unohdan kaikki saamani sarja- ja leffasuositukset, ja sitten ollaan ihan hukassa kun on joku sarja katsottu loppuun. Ja tosi hyvien sarjojen loputtua jää sellainen tyhjyyden tunne. Monilla onkin tällaisia tilanteita varten olemassa listoja sarjoista ja elokuvista, jotka on pakko nähdä.

Jos sulla on oman must see -listan laatiminen kesken, niin nappaa tästä talteen meikän suositukset:

BlackKklansman (30.7. alkaen)
Me käytiin Aleksin kanssa katsomassa tämä elokuva ihan elokuvateatterissa asti. Ollaan jostain syystä tosi huonoja käymään leffassa ja nautitaankin enemmän elokuvista omalla kotisohvalla. Nyt siis päästään tsekkaamaan elokuva uudestaan kotoisammissa tunnelmissa. Ja monesti toisella katselukerralla huomaa asioita, joihin ei ekalla kerralla kiinnittänyt huomiota. Jos BlackKklansman ei ole sulle tuttu, niin tää on just se leffa jota tähdittää Jasper Pääkkönen! Torille! Suomalaista näyttelijää tärkeämpi tieto kuitenkin on se, että elokuva käsittelee rasismia hauskalla ja oivaltavalla tavalla.

Bohemian Rhapsody
Tämä oli paras asia jonka katsoin lomaviikollani! Nyt ymmärrän kaiken sen hehkutuksen joka leffan julkaisun ympärillä pyöri. Mut aivopestiin niin täysillä, että eksyin googlettelemaan vaikka mitä infoa Queenista ja Freddie Mercurysta. Bohemian Rhapsodyn saa vuokrattua Viaplaylta, ja jos et oo vielä tätä nähnyt niin nyt äkkiä katsomaan! Ihan sika hyvä!

Venom (26.7. alkaen)
Tom Hardy on Aleksin ja mun yhteinen man crush. Ei olla tätä leffaa ehditty vielä näkemään, mutta ollaan luettu joitain arvosteluja, joiden mukaan Venom ei ole ihan niin hyvä kuin oltiin odotettu. Mutta se on Marvelin sarjakuviin perustuva leffa ja siinä on Tom Hardy, joten pakkohan se on nähdä!

Fargo
Tätä oon ennenkin hehkuttanut teille, mutta Fargo osuu just johonkin synkkyyshermoon joka meiltä näköjään Aleksin kanssa löytyy. Sarja on värimääritelty ankeanharmaaksi, ja koko ajan sattuu toinen toistaan oudompia ja hirveämpiä juttuja. Juoni ei ole ennalta-arvattavissa vaikka kuinka yrittäisi veikata mitä seuraavaksi tapahtuu.

Air Crash Investigation
Okei, taidan olla oikeasti paljon synkempi kuin viitsin ääneen myöntää. Koska mä siis r a k a s t a n lentoturmatutkintaan keskittyviä sarjoja! Rakastan myös lentämistä (vaikkei sitä tulekaan tehtyä niin usein kuin haluaisin). Mun salainen toive olisi joutua johonkin ihan pieneen lento-onnettomuuteen. Siis sellaiseen, että täytyisi tehdä hätälasku ja olisi jännää, mutta mitään pahaa ei oikeasti sattuisi. Tämän tunnustuksen jälkeen mun on varmaan vaikea etsiä reissuseuraa haha. Mutta lentojen ja reissujen puutteessa Air Crash Investigation on se turvallisempi ja lopulta oikeasti se kivempi vaihtoehto.

Scream Queens
Tää on mun guilty pleasure! Scream Queensissa murhat ja Mean Girls -tyylinen teinidraama yhdistyvät täydellisesti.

National Geographicin luontodokumentit
Ettei tää mun lista olisi pelkkiä murhia ja katastrofeja, niin lisätään vähän jotain muutakin mukaan. Tosin luontodokumenteissa saatetaan nähdä kuolemia, kun esimerkiksi Africa’s Huntersissa tutustutaan villipetojen elämään. Muita hyvältä vaikuttavia ja kiinnostavia dokumenttisarjoja ovat mm. Animals Gone Wild ja Europe’s Great Wilderness. Ei olla vielä ehditty katsomaan näitä kaikkia läpi, joten allekirjoittaneenkin must see -lista kasvaa kasvamistaan.

ARVONTA!
Tutustu Viaplayn valikoimaan ja kerro minkä sarjan tai leffan haluaisit nähdä.

Kommentoineiden kesken arvotaan yksi Viaplay Leffat & Sarjat -paketti 2kk katseluajalla.

Arvonta päättyy 28.7. ja sen säännöt löytyvät täältä.

Roikun vielä viime viikonlopussa, vaikka seuraava on jo alkamassa. Tiedän siis olevani tosi myöhässä Ruisrock-postauksen kanssa, mutten aio välittää siitä. Mulla oli nimittäin ihan superkiva Ruissi, jota haluan vielä ihan hetken aikaa fiilistellä.

Nyt vihdoin olen selvinnyt Ruissista ja energiaa riittää muuhunkin kun sohvalla makaamiseen. Mulle siis iski heti maanantaina hirveä flunssa. En kuulemma ole ainoa joka on ihan joka ikisen Ruisrockin jälkeen ollut kipeänä. Olishan se pitänyt tänäkin vuonna arvata, että kuume ja kurkkukipu sieltä hiipii heti kun festarit on ohi.

Ihan kiva, että vihdoin alkaa flunssa hellittää, koska tämä on mun ainoa kesälomaviikko tänä vuonna työpaikanvaihdosta johtuen. Otin siis töistä palkatonta lomaa ihan vain siksi, että voisin olla kipeänä. Huoh. No mutta koska harmituksessa vellomisesta ei ole mitään hyötyä, niin fiilistellään nyt sitä ihanaa Ruisrock-reissua!

Meitä oli iiiiiiso porukka festaroimassa. Ystävät olivat vuokranneet viikonloppua varten mökin, joka näytti kuvien puolesta tosi isolta. Kuvauksessakin luki, että siellä mahtuu nukkumaan 12 henkilöä helposti. Mökki kuitenkin oli puolet pienempi kuin mitä kuvien perusteella kuvittelimme – oli siis tosi ahtaat oltavat. Saavuin mökille jo torstaina, ja hetken mietin ettei meikä-introvertti tule mitenkään selviämään viikonlopusta ahtaassa mökissä miljoonan ihmisen kanssa. Mutta niin se sopu vaan sijaa antaa, eikä ilmapatjalla keittiön nurkassa nukkuminenkaan haitannut kun seura oli niin hauskaa!

Oli mökissä seuran lisäksi jotain muutakin hyvää; sauna, palju ja järvi. Tuli siis saunottua ja heitettyä vihdoin talviturkki! Ja tässä vaiheessa voidaan todeta, että se flunssa saattaa johtua mm. hyisessä järvessä hengailemisesta…

Mun perjantain Ruisrock-asun mekko oli tasan sama joka mulla oli päällä viime vuonnakin. Mulle iski tänä vuonna hirveä asukriisi. Siis niin paha, että mä kiertelin kauppoja ja ostelin vaikka mitä. Lopulta iski morkkis, palautin ostokseni ja puin kaapin kätköistä löytyneet vanhat vaatteet päälle :D

Tänä vuonna olin Ruisrockissa artistirannekkeella. Mun ystävät rakensivat ja houstasivat Pink Box -lavaa, jossa osallistuin solidaarisuus-aiheiseen keskustelupaneeliin. Tämä paneeli järjestettiin sunnuntaina, joten mulla oli pari päivää aikaa jännittää asiaa. En myöskään halunnut bailata täysillä, ettei väsymys (ja kröhöm krapula) häiritse skarppia keskustelua. Eihän se keskustelu lopulta ollut yhtään skarppia mun osalta. Eli ihan hyvin olisin voinut kreisibailata koko viikonlopun haha.

Mun lauantain asu oli niiiin hieno, vaikka itse sanonkin. Asukriisishoppailuiden ainoa vaate jonka pidin oli neonkeltainen t-paita tribaleilla. Siis täähän on niin epä-Nadjamainen, että alkuun hirvitti. Siis siksi koska paita ei ollut musta. Mutta kannatti astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle tälläkin saralla – tämä asu oli lopulta mun lemppariasu koko vuoden 2019 aikana! Samoin uskaltauduin käyttämään ekaa kertaa ikinä pyöräilyshortseja julkisesti muuallakin kuin treeneissä.

Yleensä menen festareille ehdottomasti musiikin takia. Mutta ihan rehellisesti sanottuna tämän vuoden Ruissin artistikattaus ei ollut itselleni mitenkään erityisen kiinnostava. Olisihan ollut kiva nähdä esimerkiksi Travis Scott ja Migos livenä, mutta molemmat peruivat lopulta. Eniten odotin Megan Thee Stallionin keikkaa ja huhhuh miten hyvä se oli! Odotin kovasti myös Doja Catin, sekä viime vuoden Flow’ssakin esiintyneen Brockhampotonin keikkoja, joista kumpikaan ei tuottanut pettymystä. Hyvien keikkojen listalle pääsee myös Cledos, joka ei koskaan kyllästytä vaikka tämä taisi olla varmaan kymmenes kerta kun näin hänet livenä. Saisinpa edes 1/10 siitä energiasta. Huhhuh!

Keikkojen lisäksi Ruisrockissa nähtiin jotain aivan uutta! Pink Boxissa järjestettiin Suomen ensimmäinen festariympäristössä toteutettu Vogue Ball. Sen lisäksi nähtiin mm. huikeita burleski- ja drag-esityksiä. Ylläolevassa kuvassa on upea House of Disappointments.

Joka vuosi vannon, etten enää koskaan mene Ruisrockiin. Siis siksi, että oon vaan yksinkertaisesti liian vanha ja väsynyt festaroimaan muuten kuin kaupunkifestareilla. Ja saan sen hiton flunssan. Siitä huolimatta aina eksyn sinne Ruissiin uudestaan ja uudestaan. Eli katsotaan vaan, niin ensi vuonna on aika kullannut muistot ja oon ihan innoissani lähdössä :D

Osallistuin viime viikon lauantaina järjestettyyn Helsinki Pride -kulkueeseen. Olin suunnitellut vain marssivani hetken, istuvani puistossa ehkä tunnin verran ja suuntaavani kotiin. Mutta eihän se kuitenkaan niin mennyt. Istuttiin Kaivopuistossa kavereiden kanssa ja aika vaan kului silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä oli jo ilta, ja oltiin oltu ulkona 10 tuntia! Siitä vielä jatkettiin Kaikuun ja tanssittiin melkein pilkkuun asti. En edes muista milloin viimeksi oon viettänyt näin huolettomia kesäpäiviä. (No okei, oli mulla vähän huolia kun lintu kakkasi mun päälle KAKSI KERTAA!!! saman päivän aikana)

Miten voikin olla hauskinta aina silloin kun ei ole mitään erityisiä odotuksia tai suunnitelmia? Ja miksi yleensä silloin pettyy kun on asettanut hirveät odotukset jollekin tapahtumalle/päivälle/juhlalle? Pitäisi siis enemmän mennä fiiliksen mukaan ja vähemmän aikatauluttaa elämää. Oon juuri se ärsyttävä kaveri jonka kanssa tapaamiset pitää yleensä sopia parin viikon päähän, kun on vaan niin paljon kaikkea. Ja suuresti (mutta kiitollisena) ihmettelen sitä, miten vieläkin ystävät jaksavat kutsua mua paikkoihin vaikken lähes koskaan ehdi mukaan.

Joskus valitin ystävälleni jatkuvaa kiirettä, ja hän kysyi kysymyksen joka on käynyt mielessä monesti tämän keskustelun jälkeen. Hän kysyi, että onko joku näistä mun kiirettä aiheuttavista asioista sellainen josta haluaisin luopua saadakseni enemmän aikaa rentoiluun? Päädyin siihen, että ei ole. Esimerkiksi harrastukset (roller derby ja bloggaaminen) sekä näihin liittyvä oheistoiminta eivät ole asioita joista olen valmis luopumaan, vaikka ne vievätkin aikaa. Aina säännöllisin väliajoin käy blogin lopettaminen mielessä vain siksi, ettei ole aikaa panostaa tähän niin täysillä kuin haluaisin. Mutta jos nautin blogin kirjoittamisesta, niin miksi siitä pitäisi luopua?

Eli kiitos kun ootte siellä. Toivottavasti teillä on edessä paljon ihania ja rentoja kesäpäiviä!

Ps. Nää kuvat on Joannan ottamia Sidewaysista. Koska yllätys yllätys ei tullut otettua viime viikonloppun kuvia vaikka kuinka suunnittelin. Nyt suuntaan Ruisrockiin, jossa toivottavasti tulee edes jotain räpsittyä!