ENTÄ JOS EN KOSKAAN KASVA AIKUISEKSI?

Tuesday 24. July 2018 / by nadjastrange

Milloin ihminen muuttuu sellaiseksi järkeväksi aikuiseksi? Tapahtuuko se jotenkin yön aikana ja yhtenä aamuna sä vaan heräät aikuisena? Tapahtuuko se hiljattain ja ihan huomaamatta? Vai onko jokainen aikuinen päättänyt, että nyt koittaa aikuisuus? Entä jos joku ei vaan koskaan kasva aikuiseksi?

En koe, että mulla olisi ollut mitään erityistä kolmenkympin kriisiä. Vanheneminen ja rypyt eivät ahdista mua, mutta viime kuukausien aikana on alkanut tuntumaan siltä, että mun pitäisi olla henkisesti aikuisempi. En tarkoita tällä sitä että käyttäytyisin jotenkin lapsellisesti ja kaipaisin huoltajaa, mutta jotain mun on nyt kyllä itselleni tehtävä :D

Nämä mun tarkoittamat aikuisuus-asiat eivät ole mitään tyyliin “opettele syömään Rieseneitä ja täytä sudokuita”. Sen sijaan mun pitäisi oppia ihan perusjuttuja kuten esimerkiksi rahan säästämistä. Sekä varsinkin sitä, ettei koko ajan tarvitse ostaa uusia kenkiä (tai mitään muutakaan). Se raha voi ihan hyvin olla siellä pankkitilillä. Haaveena olisi jossain vaiheessa ostaa oma asunto, mutta se ei kyllä onnistu niin kauan kun ostelen aivan liian usein sadanviidenkympin kenkiä. Aikuiset miettivät asuntolainakorkoja Filan Disruptoreiden sijaan – ehkä mäkin teen niin vielä jonain päivänä.

Aikuisuutta odotellessa eletään yolo-elämää; ostetaan niitä kenkiä, matkustellaan ja otetaan uusia tatuointeja. Tänään väritetään mun polvitatuointi (jota en ole vielä esitellyt täällä blogissa). Otin sen kolmisen viikkoa sitten, ja sen jälkeen oon ottanut käsiini tekstitatuoinnit. Lupaan esitellä nämä, kunhan tatskat ovat sen verran parantuneita että niistä viitsii ottaa lähikuvia.

Mun seuraava tatska-aika on syyskuun alussa Hollannissa. Vaikka oonkin innoissani näistä uusista koristeista ihollani, niin samalla päätin että aion pitää pienen tauon tatuointien ottamisesta syyskuun jälkeen. Ehkä tää on mun versio aikuisuudesta..? :D


Aurinkolasit eBay / T-paita ja lappuhaalarihame (miksi noita sanotaan??) Monki / Kengät Vans

Kuvat: Nina


6 Responses to “ENTÄ JOS EN KOSKAAN KASVA AIKUISEKSI?”

  1. sallannika says:

    Tiedän mistä puhut! Itse pyöriskellyt samojen ajatusten äärellä. Olen kuitenkin päättänyt etten aio muuttaa itsestäni mitään :) Koen että aikuinen on sellainen ihminen joka pystyy huolehtimaan itsestään. Aion jatkossakin pukeutua mistä itse tykkään ja ottaa tatuointeja – jos joku kokee että tämä ei ole aikuisuutta niin se on häneltä pois, ei minulta :)

    • nadjastrange says:

      Oot kyllä oikeessa! Tuntuu että mullakin on yleensä toi ihansama-asenne, mutta aina välillä iskee se fiilis että miksen ole aikuisempi. Vaikka jokainenhan sen aikuisuuden itse määrittelee.

      Me ollaan hyviä just näin! <3

  2. Anonymous says:

    Mä koin tänään pienen kriisin, kun katsoin KappAhlissa ihania aurinkolaseja, jotka oli suht isot kooltaan ja alareunoissa oli glitteriä – voinko ostaa nää, vaikken oo enää 16v vaan 26v. No, hetken pohdittuani totesin että fuck it, en halua tuhlata elämääni tälle ajatukselle :D ja kotona kun sovitin arskoja uudestaan niin voiii että mä tykkään niistä! oli vielä -50% joten paras sijotus vähään aikaan! (ellei samaisen päivän marimekon pasi-laukun ostoa lasketa mukaan, se oli vielä parempi ostos!)

    • nadjastrange says:

      Jes!! Tosi hyvä kun ostit, olisi varmasti jäänyt kaduttamaan. Siitä tulee kyllä hyvä fiilis kun tyrmää noi “oonko liian vanha tekemään sitä ja tätä” -ajatukset kokonaan pois ja tekee asiat just niinkun huvittaa. :)

      • Anonymous says:

        Musta on ihanaa lukea sun blogia, kun jotenki susta huokuu semmonen “teen juuri niin miten musta tuntuu oikeelta”-asenne ja se on tarttunu muhunkin! Keep it up! :)

Kommentoi

Nadjastrange