Monday 19. January 2015

nyt alko kuntokuuri!

Mä oon mukana Indiedaysin ja Sportyfeelin kampanjassa, joka on meikäläiselle ehkä se kaikkien aikojen tärkein kampanja. Mä nimittäin aloitin kuntokuurin, joka todellakin tulee tarpeeseen! En oo koskaan välittäny sen kummemmin painostani, ja mulle tärkeintä on aina ollu se, että lempivaatteet mahtuu päälle. Mutta mitä sitten pitää tehdä kun housut puristaa ja kauluspaitoja ei saa napitettua alas asti, kun vatsa tulee eteen? Mä päätin tässä vaiheessa myöntää tappioni ja ottaa itseäni niskasta kiinni.

Oon selvinny elämäni läpi normaalipainoisena liinkuntaani ja ruokavaliotani miettimättä, mutta elämänmuutosten myötä mun täytyy opetella miettimään niitäkin asioita. Oon siis aiemmin työskennellyt kaupan alalla, ja töissä tuli koko työpäivän ajan seistyä, käveltyä ja somistaja-aikoina vielä kannettua painavia vaatekasoja ja mallinukkeja. Oon siis varmaankin vahingossa kuluttanut herkuttelemani kalorit töissä, mutta nyt tilanne on toinen. Aloitin tosiaan heinäkuussa toimistotyön, joten seisomisen sijaan työpäivät menee istuen. Näiden kuukausien aikana huomaan painonnousun lisäksi myös ryhdin huonontuneen, kun tulee nykyään istuttua niin paljon tietokoneella.

Tapasin kampanjan tiimoilta Hakaniemen Lady Linen Personal Trainerin Elina Enlundin, joka oli ihan huippu tyyppi! Hän laati mulle erittäin tehokkaan treeniohjelman, sekä tietysti myös ruokavalion. Lisäbonuksena opettelin muutaman jumppaliikkeen ryhdin parantamiseksi. Jännitin PT-käyntiä tosi paljon, sillä viimeksi salilla käydessäni painoin yli 15kg (!!) vähemmän. Edellisestä salikäynnistä on melkein kaksi vuotta, sillä mä en vaan ole niin salityyppi. Veikkaan tosin, etten oo koskaan vaan jaksanut raahautua salille tarpeeksi usein joten en oo päässy rytmiin ja monesti sali-innostus on pikkuhiljaa hiipunut. Oon satunnaisesti kyllä lenkkeillyt ja jumppaillut kotona (Zumba on mun salainen ase), mutta salille raahautuminen vaatii vielä opettelua. Onneksi mun nykyisen työpaikan yhteydessä on myös kuntosali, joten enää ei oo tekosyitä skipata salikäyntiä!

Tykkäsin nuorempana kovasti joukkuelajeista, ja pelasinkin koripalloa ja salibandya. Säbä vieläkin lämmittää mun sydäntä, mutta mun vasemman jalan polvi vihoitteli kovasti salibandyaikoina, ja nykyäänkin saattaa polvi pettää alta jos juoksen liian pitkiä lenkkejä. Mun olis vaan pitäny sillon nuorempana keksiä joku toinen mun polvelle sopiva urheilumuoto sen luovutuksen ja lannistumisen sijaan. Mutta tällä kertaa en aio luovuttaa liikkumien suhteen, sillä mun on PAKKO laihtua.

Painoin kaksi vuotta sitten 20 kiloa vähemmän, ja se on ihan sikana! Silloin tosin asuin Lontoossa, ja olin edellisen syksyn aikana laihtunut lähemmäs kymmenen kiloa. Mulla oli silloin niin ikävä Aleksia ettei oikeen ollut ruokahalua. Mä myös lenkkeilin tosi paljon, koska sain vesisateessa punkkimusat korvilla juostessa sen ikävän ja huonon fiiliksen pois. Koti-Suomeen palatessa oman kullan kainalo ja GordonRamsaymäiset kokkaustaidot kuitenkin lihotti mut pian alkuperäiseen painooni, ja nyt sitä painoa on tullut vielä kymmenen kiloa lisää.

Mun treeniohjelman suurin tavoite on laihtuminen. Haluaisin kesään mennessä pudottaa 10 kiloa, ja pidemmällä aikavälillä kiloja olis tarkotus karistaa noin 18. En koskaan tule olemaan mikään langanlaiha, vaan tavoitteena on tuntea oloni hyväksi. Sen saavuttamiseen tarvitsin PT:n apua, ja projekti onkin lähtenyt hyvin käyntiin. Tavoitteena tosiaan on säännöllisen urheilun opettelu ja terveellinen ruokavalio. Sain kattavan saliohjelman, jonka lisäksi harrastan aerobista liikuntaa. Tulen siis seuraavien kolmen kuukauden aikana liikkumaan 5-6 kertaa viikossa, ja siinä on kyllä tällaselle sohvaperunalle haastetta kerrakseen!

Toinen suuri haaste on syömisen opettelu. Kuulostaa varmaan hassulta valittaa lihomista ja samalla selittää opettelevansa syömään, mutta niin se mun kohdalla vaan on. Mä oon aina ollu tosi huono syömään aamupalaa, ja mun yleisin aamupala on ollu jogurtti tai banaani, monina aamuina en oo syöny yhtään mitään. Oon välillä syöny puuroa, joka on ollu mun mittakaavassa ihan jättimäinen aamiainen, mutta Elina opetti, että pelkkä puuro ei riitä, vaan sen lisäksi pitäisi syödä myös esimerkiksi rahkaa ja marjoja. Elina laati mulle erittäin kattavan ja hyvän ruokavalion, josta suurin haaste mulle on syödä 5 kertaa päivässä.

Oon normaalisti syöny ehkä kolme kertaa päivässä ja sillon ihan hirveesti, ja yleensä nälkäsenä kaupassa käytyä myös epäterveellisesti. Nyt oon kahen viikon ajan syöny viidesti päivässä, mutta pienempiä annoksia. Punnitsen kaikki ruokani, ja Elina on tosi selkeesti merkinnyt paljonko saan syödä mitäkin ruokaa. Mua auttaa suuresti se, että saan kytkeä aivot pois päältä ja lukea vaan listalta että mikä on mun seuraava ateria. Aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi syön yhden välipalan sekä iltapalan. Voin syödä välipalaksi esimerkiksi rahkaa, puuroa, tai Sportyfeel-tuotteita. Mulla nykyään pyöriikin muutama proteiinipatukka mukana laukussa, sillä jos päivän suunnitelmiin tuleekin yllättäviä muutoksia, mun ei tarvitse kituutella nälissäni ja mennä myöhemmin kotiin syömään hevosen annosta hiilaripainotteista ruokaa, vaan proteiinipatukan saa helposti kaivettua laukusta välipalaksi ja sen avulla jaksaa. Eikä myöskään aamupala jää syömättä, sillä vaikkei kiireessä ehtisi alkaa keittelemään puuroa tai blenderöimään smoothieta, niin proteiinipatukka tai -juoma tuo helpotuksen.

Tämä Sportyfeel-kampanja kestää tosiaan kolme kuukautta, joten uskon saavani hyviä tuloksia jo tässä ajassa. Kirjoittelen kuukauden päästä seuraavan kerran tästä mun kunnonkohotuskampanjasta, joten pitäkää peukkuja että oon saavuttanu jotain tulosta jo siinä vaiheessa!

Mä uskon kovasti itseeni, enkä oo koskaan ollu näin motivoitunut!


30 Responses to “nyt alko kuntokuuri!”

  1. Ida says:

    Pidetään peukkuja! ^^ Täälläkin on aloitettu vuosi paremmalla ruokavaliolla, mun pahe on suklaa ja leivokset… Tähän asti mennyt suht kepeästi, pari kertaa vaan olisin voinut tappaa suklaamuffinssista. :’D

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Voi ei :D Tsemppiä ihan hurjasti! Ei pidä kuitenkaan olla itelleen liian ankara, koska sit tulee helposti luovutettua kokonaan. Mä aion ensi viikonloppuna poiketa hieman mun ruokavaliosta, koska on kaverin synttärit niin en haluu olla vaikee vieras oman maitorahkan kanssa :D Ja mua myös kannustaa se, että on joku mitä odottaa. En tietenkään aio mitenkään överisti mättää karkkia naamaan, mutta annan itselleni luvan nauttia juhlista, ja jatkan juhlia ennen sekä niitä seuraavana päivänä ton mun dieetin parissa. :)

  2. PipSa says:

    Tsemppiä sinullekin tähän “kuuriin”. :) Tuo PT:n tekemä ruokavalio on just parasta, kun voi vaan katsoa miten sinne on merkitty ja tehdä sen – ja syödä sen! :) Mut tsemppii ja oikeen mukavaa keväänodotusta!

  3. ansku says:

    sama tilanne tääläkin! tsemppiä kuntokuuriin, toivottavasti pysyy motivaatio ja kirjottelet etenemisestä tänne niin sais itellekin lisämotivaatiota tavoitteiden toteuttamiseen! :)

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Kiitoskiitos! Mäkin kovasti toivon että motivaatio pysyy. Vasta kaksi viikkoa terveellistä elämää takana, joten vielä ei tietenkään kannata hirveesti huudella, mutta mulla on tosi hyvä fiilis tästä! :)

  4. Jenu says:

    Moi! Täällä ollaan kuule ihan samoilla linjoilla. Minäkin painoin 3,5 vuotta sitten sen 20 kiloa vähemmän. Rakkaus on lihottanut myös mut, kun muutettiin silloin mun lihomisen alkuajankohtana vihdoin kaukosuhteessa oltun poikaystävän kanssa yhteen. Siitä se painonnousu sitten lähti. Nyt kaikki ahdistaa ja puristaa ja on pakko ottaa itteä niskasta kiinni. Oon aloittanut kuntokuurin ja tosiaan myös oikeanlaisen syönnin, vielä kun tietäisi että mitä se on. Sulla on kyllä hyvä kun on tuo pt:n ruokavalio, tosta ois niin apua mullekkin… Vasta viikko elämäntapamuutosta ja laihdutusta takana, mutta kyllä tää tästä, pikkuhiljaa! Hirveästi tsemppiä Nadja, you can do it ja muita ihania kliseitä!<3

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Kiitos kannustavasta kommentista! Mulla on niin samat fiilikset kun sulla, mutta hyvä että me molemmat tajuttiin ottaa itseämme niskasta kiinni ennen kun painoa on kertyny niin paljon että on jo ihan toivoton olo :D

      Ja jos sulla on ruokailun kanssa pieni epävarmuus, niin kannattaa kurkata esimerkiksi tämä: http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1421292264321.html

      Mä syön aika samalla idealla kun mitä Jutta tossa videolla esittelee. Eikä tosiaan tarvii olla nälissään! :D

      Tsemppiä sullekin kovasti Jenu! Hyvin se menee!

  5. anoliini says:

    Mä kehuskelin kavereille kovin reilu vuosi sitten, kuinka oon laihtunut (tapasin poikaystäväni silloin). Poikaystävä/avomies kokkaa vaan terveellistä ruokaa, sillä harrastaa salia. Mulla vaan on se kun en käy talvella samalla tavalla lenkillä kun esim kesäl tuli käveltyä joka paikassa. Viime viikolla aloitin vatsa, peppu ja jalkatreenin ja heti on virkeempi olo! Tämä muutos lähti siitä, ku huomasin olevani väsyny ja oli usein vaikeus saada unta, nyt tilanne on onneks eri :-) mulla tavotteena saada lihasta/biksukunto. Ylimäärästä ei onneksi ole niin paljoa (poikaystävän mielestä ei yhtään, tähän voin todeta “naiset” ja hieman väärän peilikuvan kai :D), mutta se homma korjaantuu toivottavasti pian!
    Ps. Kiitos vielä hurjasti siitä JC voitosta, en oo ikinä tykänny mistää neuleesta niin paljon ku tuosta! :-)

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Se on kyllä totta, että vaikka kuinka hyvässä kunnossa olisikaan niin nainen on aina itse eri mieltä asiasta :D Tärkeetä on kuitenkin tehdä asialle jotain jos on tyytymätön. Tsemppiä sulle siis biksukunnon ja lihasmassan saavuttamiseen! Ja tosi kiva kuulla että arvonnan voitto meni oikeaan osoitteeseen! :)

  6. Anonymous says:

    Täältä kans isosti tsemppiä.Tehdään tästä hyvä vuosi niin ruokailun kuin treeninkin suhteen :) Itse olen mukana Unelma itsestä valmennuksessa ja omat tavoitteet on myös saada ruokailuun se säännöllisyys ja terveellisyys. Oon ite ollu myös tosi huono syömään aamuisin ja illalla sit vetänyt senkin edestä ruokaa napaan.

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Mäkin itse asiassa mietin tota Unelma Itsestä -valmennusta, mutta tän kampanjan haku tuli just samaan aikaan ja päädyin sitten tähän. Eikä niillä keinoilla niin väliä ole, kunhan tuloksia saa. Tsemppiä kovasti ruokailujen kanssa! :)

  7. Taru says:

    Täältä kans isosti tsemppiä.Tehdään tästä hyvä vuosi niin ruokailun kuin treeninkin suhteen :) Itse olen mukana Unelma itsestä valmennuksessa ja omat tavoitteet on myös saada ruokailuun se säännöllisyys ja terveellisyys. Oon ite ollu myös tosi huono syömään aamuisin ja illalla sit vetänyt senkin edestä ruokaa napaan.

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Mäkin itse asiassa mietin tota Unelma Itsestä -valmennusta, mutta tän kampanjan haku tuli just samaan aikaan ja päädyin sitten tähän. Eikä niillä keinoilla niin väliä ole, kunhan tuloksia saa. Tsemppiä kovasti ruokailujen kanssa! :)

  8. Johu says:

    Hei ihan superisti tsemppiä tähän projektiin!<3 Itekkin tein tossa öö 2-3 vuotta sitten vähän ruokavalio remppaa, just opettelin syömään usemmin ja pieniä annoksia ja kyllä kannatti! Liikunta on kuulunu elämään noin viis vuotta enemmän ja vähemmän :) Nykyään harvoin tekee ees mieli mitään roskaruokaa tai herkkuja, mutta kyllä silloin tällöin on minusta ihan hyvä herkutella vähäsen :) Toivotaan että terveellisemmät elämäntavat jää sulle tavaksi ton kolmen kuukauden aikana, ite oon ainakin tykänny tästä elämäntyylistä, jaksaa jaksaa ;D :D

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Tosi hyvä että sulla on elämänmuutos jääny päälle, toivottavasti mullakin jää :D Eikä pieni herkuttelu ole pahasta varsinkaan tossa vaiheessa kun terveelliset elämäntavat ja liikunta on osa sun arkea. Ja olishan se tylsää elää ilman mitään herkkuja!

  9. salla says:

    Moikka ja tsemppiä kuntokuuriin :-) saako kysellä minkä pituinen oot ja paljonko painat? Itsellänikin on tavoitteena pudottaa ennen kesää vähintään 5 kiloa :-)

  10. salla says:

    tsemppiä!! ite oon laihuttanu omineni 17kg parissa vuodessa, hissukseen sillon opettelin nauttimaan liikunnasta ja syömään paremmin. kesällä palkkasin pt:n ja syksyllä alotettiin lihasten kasvatus- projekti ja massakausi. vuoden vaihteessa alotin diettaamisen ja nyt on ruokavalio todella tiukka. se syömään opetteleminen on itellenikin ollu suurin haaste. niin monta kertaa päivässä ja tietyt grammamäärät. näistä kahdesta “kaudesta” tää laihduttaminen on ehdottomasti helpompaa ku massan kasvatus. naisilla lihakset ei niin nopsaa kasva ja tuntu et lihoan vaan, vaikka kroppa muovautu kokoajan. laihduttajan mieli, ei siitä pääse mihikään. mutta hirveesti tsemppiä, täällä myötäeletään!!

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Varmasti naisena on ehkä hieman turhauttavaakin kun ei lihakset kasva niin nopeasti, mutta tolla motivaatiolla saat varmasti hyviä tuloksia aikaan! Mäkin mietin että olisko PT:n kanssa säännöllisesti treenaamisesta vielä vähän lisäaupua, sillä itekseni treenatessa saatan päästää itseni vähän helpommalla, tai sitten johtuu tästä salikäymiseen opettelusta ja alkuvaiheen huonosta kunnosta :D

      Tsemppiä sulle hurjasti massan kasvatukseen! :)

  11. annika says:

    Peukut pystyssä sulle täälläkin :) Itselläni ei ole ollut tarvetta pudottaa painoa, mutta voin muuten huonosti epäterveellisen ruokavalion + refluksitaudin johdosta ja vatsa oli aina turvonnut tai kipeä. Lääkäriltä tuli aika vähän mitään neuvoja ruuan suhteen eikä lääkityskään oikein tahtonut auttaa. Joku neljä vuotta ehti menemään, ennenkun sain itseäni niskasta kiinni ja remontoin ruokavalioni viime syksynä.

    Itse huomasin, että helpoin tapa saada muutokset pysyviksi oli yksinkertaisesti jättää herkut ostamatta tai ostaa vähintään puolet vähemmän mitä mieli tekisi. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta, mutta tarkoitan sitä että vaikka sallin itseni herkutella joskus, en vaan voi hankkia rasvaisia, sokerisia, suolaisia jne. juttuja valmiiksi kotiin: en pysty hillitsemään ja motivoimaan itseäni pinaattikalan tekoon, jos töiden jälkeen on huutava nälkä ja kaapissa iiiihana pussi sipsejä. Juhlissa, ravintolassa jne. on mulle taas ihan ok syödä mitä haluaa. Eli se ratkaisee mitä kotiin kantaa!

    Herkuttelupäivinä ostin aiemmin ison pussin karkkia ja siihen kylkeen levyn suklaata tai pussin suolaista naposteltavaa. Nykyään silloin harvoin kun himo yltyy kovaksi, nappaan yhden pienen suklaapatukan tai pari lakupötköä. Kun on vierottanut itsensä pahimmasta koukusta, pienempikin herkkupala riittää yllättävän hyvin sammuttamaan himon. En tiedä onko näistä mitään hyötyä kun ovat tavallaan ihan itsestäänselvyyksiä, mutta tarkoitus ainakin oli vain tsempata sua muutoksessa, erityisesti siinä pysyvässä! Luulin aina että itse en ihan hirveenä sokerirottana koskaan kykenisi tähän, ja haluan siksi tukea muitakin herkkuhiiriä :)

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Toi sokerista vierottautuminen on ollu mulle se pahin juttu! En oo koskaan ollu sellanen tyyppi että ostaisin etukäteen kaappiin herkkuja, mutta monesti ruokakaupassa käydessä on tullu ostettua illaksi jotain pientä. siitä oon onneks päässy nyt eroon :D

  12. elle says:

    Kiva lukea, että sulla on terve ajattelutapa eli päätavoite on oma hyvä olo! (:

    Muistan, että olisit joskus mittasi täällä muutamia vuosia sitten kertonut. Olin silloin saman kokoinen. Noh, sitten lihoin 20 kiloa. Nyt on -10 kiloa, vielä toiset, niin itsekin jälleen niissä itselleni “omimmissa” mitoissa. Tsemppiä sullekin treeniin!

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Joo kerroin joskus kun olin vielä normaalipainoinen :D Nyt on kiloja tullu kuitenkin niin paljon, etten viitsi huudella niistä täällä kun oon muutenkin saanu läskikommenttia :D

  13. Henna says:

    Hei onnea tavoitteen saavuttamiseen, se vaatii lähes kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneleitä! Kieltäytymistä, järjestelyä, suuttumista mutta myös suunnatonta iloa ja hämmennystä omista tuloksista.

    Omien elämäntapojen muuttaminen ei ole helppoa eikä mitenkään kuuriluontoista. Se vaatii aikaa mutta on sen arvoista!

    Mun paino on pudonnut yhteensä melkein 30 kiloa ja olen tyytyväisempi itseeni nyt kuin ikinä! Terveellinen ruokavalio ja treenaaminen jatkuu tästä hamaan tulevaisuuteen… :D

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Oho! Toihan on tosi hyvä saavutus! Toivottavasti innostun itekin noin kovasti terveellisistä elämäntavoista! Vielä toistaiseksi haikailen sipsien perään vaikka niistä pystynkin kieltäytymään :D

  14. zenjen says:

    Se on niiiin ikävä tunne kun tajuaa sen, että ei vitsit, mä oon lihonut (ja ihan huomaamatta). Että nyt ei vaan enää vetele nää puristavat vaatteet. Mut se motivaatio mikä sitä seuraa, on mahtava! Mä laihdutin kans muutama vuosi sitten ja elämänmuutoksen myötä on tapahtunut sikana positiivisia asioita ja minä, vanha liikunnanvihaaja, oikeesti nautin liikunnasta ja uusista lajikokeiluista. Tsemppiä hirveesti sulle, jään seuraamaan ja lukemaan sun juttuja! :)

  15. Aurinkokiisseli says:

    Tämä postaus oli niin ihanan inhimillinen ja kannustava tämmöisenä suorastaan syyllistävänä fitness aikakautena. Ihanaa vaihtelua pelkkiin jumppa ja maitorahka postauksiin, jotka välillä saa olon tuntumaan lähinnä kauhean syylliseltä. Jännä mitenkä se kymmenen kiloa tulee ihan vain huomaamatta, kun elämässä on jotain tärkeempääkin ajateltavaa.

    Tsemppiä ja ole armollinen itsellesi! :)

    • nadjastrange nadjastrange says:

      Jep, muakin ahdistaa sellaset blogit joista tulee vaan syyllinen olo :D Lupaan ettei musta tule sellasta tyyppiä vaika välillä laihiskuulumisia tänne blogiin päivittelisinkin! :D

Kommentoi